Mikä on ilmastoselvitys? 

Ilmastoselvitys on dokumentti, joka ilmoittaa rakennushankkeen laskennallisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Tulokset jaotellaan rakennukseen ja rakennuspaikkaan.

Ilmastoselvityksen avulla pyritään pienentämään rakennusten ja asumisen aiheuttamia päästöjä ja torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ympäristöministeriö on kehittänyt vuosien varrella rakennusten vähähiilisyyden arviointiperusteita ja julkaissut arviointimenetelmistä eri versioita.

• Hiilijalanjälki = Rakennushankkeen negatiiviset ilmastovaikutukset eli kasvihuonekaasupäästöt. Arviointi kattaa rakennusmateriaalien valmistuksen, rakentamisvaiheen, käytön ajan ja rakennuksen purun. Arviointijakson pituus on 50 vuotta.
• Hiilikädenjälki = Rakennushankkeen elinkaaren ulkopuoliset potentiaaliset positiiviset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman kyseistä hanketta. Tällaisia hiilikädenjäljen osatekijöitä ovat mm. materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, ylimääräinen uusiutuva energia ja pitkäaikainen tekninen tai eloperäinen hiilivarasto.
• Rakennus = Rakennuksen maanpäälliset rakenteet ja mahdolliset lämmitetyt kellarirakenteet sekä niihin liittyvät elinkaaren toiminnot.
• Rakennuspaikka = Rakennuksen perustukset, mahdolliset pohjavahvistukset, tontin rakenteet ja näihin liittyvät elinkaaren toiminnot.

Ilmastoselvityksen laatimisperusteet on annettu Ympäristöministeriön asetuksessa 1027/2024. Lisäksi Ympäristöministeriön toimeksiantamana on julkaistu Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä 2025, joka sisältää suosituksia ja sovellusesimerkkejä ilmastoselvityksen laadintaan.

Mikä on rakennustuoteluettelo? 

Rakennustuoteluettelossa ilmoitetaan rakennuksessa ja rakennuspaikalla käytettävät tuotteet ja niiden määrät. Rakennustuoteluettelon tarkoituksena on edesauttaa rakennusten käyttöä ja huoltoa sekä elinkaaren päätyttyä materiaalien kiertotaloutta.

Luettelon on katettava vähintään pääpiirustustasoisesti seuraavat rakennusosat: perustukset, tuennat, alueen rakenteet ja päällysteet, alapohja, runko, julkisivut, ovet, ikkunat, ulkotasot ja parvekkeet, kattorakenteet, jako-osat, tilapinnat, tilavarusteet ja hormit.

Missä vaiheessa rakennushanketta ilmastoselvitys tulee tehdä? Millaisille rakennuksille ilmastoselvitys tulee laatia?

Ilmastoselvitys tulee toimittaa lopputarkastuksen yhteydessä. Ilmastoselvitys tullaan vaatimaan hankkeilta, joiden rakentamislupahakemus on laitettu vireille 1.1.2026 jälkeen.

Ilmastoselvitys laaditaan seuraaville uudisrakennushankkeille:

• Rivitalot
• Asuinkerrostalot
• Toimistorakennukset, terveyskeskukset
• Liikerakennukset, tavaratalot, kauppakeskukset, myymälärakennukset, myymälähallit, teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot, arkistot, museot, taidegalleriat, näyttelyhallit
• Majoitusliikerakennukset, hotellit, asuntolat, palvelutalot, vanhainkodit, hoitolaitokset
• Opetusrakennukset ja päiväkodit
• Liikuntahallit
• Sairaalat
• Lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1000 m² varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli, jäähalli

Onko ilmastoselvityksessä raja-arvoja?

Lähtökohtaisesti, mikäli rakennusta koskee ilmastoselvitysvelvollisuus, koskee sitä myös hiilijalanjäljen raja-arvo. Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista (2/2026) on astunut voimaan 8.1.2026.

Raja-arvot ovat käyttötarkoitusluokkakohtaisia ja koskevat vain ilmastoselvityksen mukaista rakennuksen hiilijalanjälkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuspaikan tai hiilikädenjäljen tulokset eivät vaikuta raja-arvon alittumiseen.

Seuraavassa on lueteltu joitakin asetuksen hiilijalanjäljen raja-arvoja vuosille 2026-2028.

• Rivitalot 16,0 kg CO₂e/m²/a
• Asuinkerrostalot 16,0 kg CO₂e/m²/a
• Majoitusliikerakennukset 25,0 kg CO₂e/m²/a
• Opetusrakennukset ja päiväkodit 20,0 kg CO₂e/m²/a

Asetuksen mukaan hiilijalanjäljen raja-arvot tulevat kiristymään käyttötarkoitusluokkakohtaisesti 1.1.2029 alkaen. Näille kiristyville raja-arvoille on määritelty sallitut raja-arvon ylitykset erityistilanteissa. Tällaisia erityistilanteita saattavat olla mm. hiilijalanjälkeä kasvattavat kaavamääräykset tai muu rakennusta määräävä ominaispiirre.

Vaikkakin ilmastoselvitys tulee laatia vasta loppukatselmusta varten, on ensiarvoisen tärkeää teetättää laskelmia jo rakennuksen suunnitteluvaiheissa, jotta hiilijalanjälkeen pystytään tarvittaessa vaikuttamaan. Mikäli laskelmat laaditaan vasta lopputarkastuksen yhteydessä ja raja-arvo ei alitukaan, ovat keinot vähissä.

Kuka ilmastoselvityksen voi tehdä?

Toistaiseksi ilmastoselvityksen laatijalle ei ole pätevyysvaatimuksia. Ilmastoselvityksen laatiminen kannattaa kuitenkin jättää ammattilaisille. Ilmastoselvitykseen vaadittavien laskelmien tekeminen vaatii laajaa osaamista ja huolellista perehtymistä laskentaohjeisiin, päästötietojen lähteisiin ja niiden taustamateriaaleihin. Usein laskelmia laativat aiheeseen erikoistuneet konsultit tai rakennusten suunnittelijat.

Mitä lähtötietoja ilmastoselvityksen laadintaan tarvitaan?

Ilmastoselvitystä varten tehtävä hiilijalanjäljenlaskenta kannattaa ajoittaa jo suunnitteluvaiheeseen, viimeistään kun toteutussuunnitelmat ovat valmiina. Laskentaa varten tarvitaan vähintään kohteen pääpiirustukset ja rakennetyypit. Tietomalleja (ARK, RAK) hyödynnetään tietyin laadullisin edellytyksin. Lisäksi arvioinnissa käytetään muita saatavilla olevia täydentäviä suunnitelmia. Näiden lähtötietojen perusteella rakennuksesta luodaan rakennusosa- ja materiaalitasoinen määrälaskenta.

Lisäksi arviointia varten tarvitaan rakennuksen energiatodistus rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen päästöjen arvioimiseksi.

Mistä ilmastoselvityksen päästötiedot saadaan?

Päästötietoina hyödynnetään kansallista rakentamisen päästötietokantaa, joka sisältää tyypillisiä suomalaista rakentamista kuvaavia tietoja. Kansallinen päästötietokanta ei sisällä yksittäisten tuotteiden tai yritysten tietoja.

Vaihtoehtoisesti päästötietoina voidaan hyödyntää ympäristöselosteita (EPD = Environmental Product Declaration). Ympäristöseloste on rakennustuotteelle laadittu standardisoitu dokumentti, jossa ilmoitetaan mm. tuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Kansallinen rakentamisen päästötietokanta (CO2data) tarjoaa tietoja seuraavista tekijöistä:

• Yleisimpien rakennusmateriaalien hiilijalan- ja -kädenjälkitiedot
• Elinkaaren lopun kierrätyksen ja hyödyntämisen skenaariot materiaaleittain
• Työmaan hukkaprosentit
• Rakennusmateriaalien käyttöiät
• Kuljetusten päästötiedot
• Rakennustyömaan energiankulutuksen päästötiedot
• Eri energiatuotantomuotojen päästötiedot ja niiden skenaariot tulevaisuudessa
• Jätteenkäsittelyn päästötiedot materiaaleittain
• Talotekniikan taulukkoarvot

Päästötietokannassa materiaaleille on ilmoitettu kaksi eri valmistuksen arvoa, tyypillinen ja konservatiivinen. Ilmastoselvityksen laadinnassa käytetään konservatiivista arvoa, jossa on mukana 20%:n varmuuskerroin. Keskimäärin kansallisen päästötietokannan tiedot ovat ympäristöselosteiden päästöarvoja suuremmat. Täten EPD-tietojen hyödyntäminen ilmastoselvityksessä johtaa usein pienempään hiilijalanjälkeen.

Ovatko ilmastoselvityksen tulokset tarkkoja ja todellisia?

Ilmastoselvitys ei kerro absoluuttista totuutta koko rakennuksen elinkaaren aiheuttamista päästöistä, vaan selvityksen tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen arvio raportointihetkellä saatavilla olevien tietojen puitteissa. Rakennuksen elinkaaren aikana on huomattavan paljon mahdollisia muuttujia ja epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa todellisiin päästöihin. Laskelma laaditaan standardikäytön arvoilla, vaikka esimerkiksi rakennuksen käyttö vaikuttaa toteutuneisiin päästöihin. Täten rakennusten vähähiilisyyttä on mahdollista vertailla keskenään kansallisella tasolla.

Paljonko ilmastoselvitys maksaa?

Yleistä ilmastoselvityksen hintatasoa ei ole vielä muodostunut. Karkeasti arvioituna pientalon hinta on joitain satoja euroja, rivitalo alle 1 000 € ja tyypillisen kerrostalon hinta on noin 2 000 – 3 000 €. Suurempien rakennusten, kuten koulujen tai toimistojen hinta on joitain tuhansia euroja rakennusten koosta riippuen.

Voiko ilmastoselvityksen tuloksiin vaikuttaa?

Kyllä voi. Tosin tuloksiin on helpompi vaikuttaa jo hankkeen aiemmissa vaiheessa verrattuna ilmastoselvityksen laatimishetkeen. Rakentamislupavaiheessa pääosa suunnitteluratkaisuista on lyöty lukkoon, jolloin vaikutusmahdollisuudet ovat vähähiilisyyden näkökulmasta rajallisemmat. Aiemmissa hankevaiheissa on mahdollista esimerkiksi vertailla erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen vähähiilisyyteen.

Suurimpia päästövähennysvaikutuksia saadaan tarpeenmukaisella rakentamisella, runkorakenneratkaisuilla, materiaalivalinnoilla ja hyvällä energiatehokkuudella.

Tuleeko lainsäädäntöön vielä muutoksia?

Todennäköisesti tulee. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:en liittyvä delegoitu asetus julkaistiin loppuvuodesta 2025. Tässä asetuksessa annetaan ohjeita rakennusten hiilijalanjälkeen liittyen. Asetus velvoittaa EU:n jäsenmaita tekemään muutokset kansalliseen lainsäädäntöön 29.5.2026 mennessä ja muutokset tulisivat sovellettaviksi vuoden 2028 alusta.

Asetuksen mukaan merkittävimmät muutokset olisivat:

• Hiilijalanjälkilaskenta suoritettaisiin suunnitteluvaiheessa ja uudestaan rakennuksen valmistuttua
• Hiilijalanjäljen yksiköksi muunnettaisiin kg CO₂e/m² (päästöt pysyvät samana, raportointiyksikkö muuttuu)
• Arviointiin tulisi mukaan lisää elinkaaren vaiheita, joita ei kuitenkaan välttämättä huomioitaisi Suomen kansallisessa raja-arvossa

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko lisätietoa aiheeseen liittyen tai tarvitsetko hiilijalanjälkilaskelmia rakennushankkeeseesi?

Ota rohkeasti yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai soita 0207 888 160.