Mikä ihmeen ilmastoselvitys?
Ilmastoselvitys vaaditaan rakentamisluvan edellytyksenä vuoden 2025 alussa.
Olet ehkä törmännyt rakennushankkeesta tai rakennushankkeen vähähiilisyydestä puhuttaessa termiin ilmastoselvitys. Termi on melko uusi ja monelle varsin tuntematon.
Alla olevilla kysymyksillä ja vastauksilla on tarkoitus selventää asiaa ja kertoa mikä ilmastoselvitys on. Tiedot perustuvat pääosin Ympäristöministeriön ilmastoselvityksen asetusluonnokseen, joka on julkaistu 30.9.2022.
Mikä on ilmastoselvitys?
Ilmastoselvitys on dokumentti, joka ilmoittaa rakennushankkeen laskennallisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen koko rakennuksen elinkaaren ajalta, eli toisin sanoen hankkeen negatiiviset ja potentiaaliset positiiviset ilmastovaikutukset.
Rakennushankkeen hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa huomioidaan rakennuksen elinkaaren vaiheet rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakentamisvaiheesta ja käytön ajalta aina lopulta rakennuksen purkuun sekä materiaalien jätteenkäsittelyyn ja loppusijoitukseen asti. Arviointijakson pituus on vakioitu 50 vuoteen, vaikka rakennuksen suunniteltu käyttöikä olisi pidempi. Hiilikädenjäljen arvioinnissa puolestaan huomioidaan elinkaaren ulkopuoliset mahdolliset positiiviset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman kyseistä rakennushanketta. Tällaisia hiilikädenjäljen osatekijöitä ovat mm. materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, ylimääräinen uusiutuva energia ja pitkäaikainen tekninen tai eloperäinen hiilivarasto.
Ilmastoselvityksen avulla pyritään pienentämään rakennusten ja asumisen aiheuttamia päästöjä ja torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Mihin ilmastoselvitys perustuu?
Lyhyesti sanottuna ilmastoselvitys perustuu käynnissä olevaan lainsäädäntötyöhön. Ilmastoselvitykseen liittyvät asetukset ovat vielä luonnoksia. Rakennusten vähähiilisyyttä ei siis vielä tällä hetkellä ohjata lainsäädännöllä. Uudessa rakentamislaissa, joka tulee voimaan vuoden 2025 alussa, on kuitenkin tekninen vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä, jonka tiimoilta on mahdollista antaa ilmastoselvitysasetus. Vähähiilisyyden lisäksi Rakentamislakiin on kirjattu vaatimus mm. rakennuksen elinkaariominaisuuksista, joka mahdollistaa tarkempien asetusten antamisen esimerkiksi rakennuksen materiaaliselosteesta. Lue lisää: Mikä ihmeen materiaaliseloste?
Ohjeet ilmastoselvityksen laskennan suorittamiselle on annettu Ympäristöministeriön asetusluonnoksessa rakennuksen ilmastoselvityksestä (30.9.2022, lausuntokierros). Ympäristöministeriö on kehittänyt vuosien varrella rakennusten vähähiilisyyden arviointiperusteita ja julkaissut arviointimenetelmistä eri versioita. Edellä mainittu arviointimenetelmä on näistä viimeisin.
Missä vaiheessa rakennushanketta ilmastoselvitys tulee tehdä?
Ilmastoselvitys tehdään rakentamisluvan hakemisen yhteydessä. Tämän hetken tiedon mukaan ilmastoselvitys tulee myös päivittää rakennuksen käyttöönoton yhteydessä, mikäli suunnitelmiin on tullut muutoksia.
Kuka ilmastoselvityksen voi tehdä?
Toistaiseksi ilmastoselvityksen laatijalle ei ole suunniteltu pätevyysvaatimuksia, mutta mahdollisesti tällaisia vaatimuksia voi tulla. Ilmastoselvityksen laatiminen kannattaa kuitenkin jättää ammattilaisille. Ilmastoselvitykseen vaadittavien laskelmien tekeminen vaatii laajaa osaamista ja huolellista perehtymistä laskentaohjeisiin, päästötietojen lähteisiin ja niiden taustamateriaaleihin. Usein laskentaa tekevät aiheeseen erikoistuneet konsultit tai rakennusten suunnittelijat.
Millaisille rakennuksille ilmastoselvitys tulee laatia?
Ilmastoselvityksen laatiminen tulee pakolliseksi pääosalle rakennustyypeistä ilmastoselvitysasetuksen astuessa voimaan, todennäköisesti vuoden 2025 alussa. Ympäristöministeriö on alustavasti linjannut seuraaville rakennusluokille ilmastoselvitys laadittavaksi rakentamisluvan ehtona:
- Pientalot
- Paritalot
- Rivitalot
- Luhtitalot
- Asuinkerrostalot
- Ympärivuotiset vapaa-ajan rakennukset
- Liikerakennukset
- Toimistorakennukset
- Liikenteen rakennukset (pl. katokset ja huoltorakennukset)
- Hoitoalan rakennukset
- Kokoontumisrakennukset (pl. uskonnollisten yhteisöjen rakennukset)
- Opetusrakennukset
- Varastorakennukset (pl. lämmittämättömät varastot, varastokatokset)
- Pelastustoimen rakennukset
- Laajamittaisesti korjattavat rakentamislupaa vaativat rakennukset, joiden energiatehokkuutta on lain mukaan parannettava
Yleisenä soveltamisperiaatteena voidaan tulkita, että mikäli rakennukselle tarvitaan energiaselvitys, sille tullaan tarvitsemaan myös ilmastoselvitys.
Onko ilmastoselvityksessä raja-arvoja?
Osalle rakennustyypeistä tullaan laatimaan hiilijalanjäljen raja-arvot. Raja-arvot tulisivat olemaan käyttötarkoitusluokkakohtaisia, eli esimerkiksi asuinkerrostalolle tulee olemaan eri raja-arvo kuin vaikka päiväkodille. Raja-arvot ovat todennäköisesti lainsäädännössä vaatimuksena vuoden 2025 alusta lähtien. Ympäristöministeriö on alustavasti linjannut raja-arvot laadittavaksi seuraaville rakennusluokille:
- Rivitalot
- Luhtitalot
- Asuinkerrostalot
- Liikerakennukset
- Toimistorakennukset
- Hoitoalan rakennukset
- Kokoontumisrakennukset (pl. jäähallit, uimahallit, uskonnollisten yhteisöjen rakennukset)
- Opetusrakennukset
Yleisenä soveltamisperiaatteena voidaan tulkita, että mikäli rakennukselle on E-luvun raja-arvo, sille tullaan laatimaan myös hiilijalanjäljen raja-arvo.
Mitä lähtötietoja ilmastoselvityksen laadintaan tarvitaan?
Ilmastoselvityksen laatimista varten tarvitaan kohteen pääpiirustukset rakennetyyppeineen sekä mielellään määräluettelo. Ilmastoselvitys on tarkoitus tehdä rakentamisluvan hakemisen yhteydessä, eli kuvien tulisi olla lupatasoisia. Ilmastoselvitys voidaan tietyin edellytyksin laskea myös tietomallin perusteella. Näiden lähtötietojen perusteella rakennuksesta luodaan rakennusosa- ja materiaalitasoinen määrälaskenta. Lisäksi arviointia varten tarvitaan rakennuksen energiatodistus, jotta saadaan laskettua rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamat päästöt.
Mistä ilmastoselvityksen päästötiedot saadaan?
Päästötietoina hyödynnetään joko kansallista rakentamisen päästötietokantaa (CO2data) tai kohteessa käytettävän rakennustuotteen ympäristöselostetta, EPD.
Kansallinen päästötietokanta sisältää yleisiä tyypillisiä suomalaista rakentamista kuvaavia tietoja, mutta ei yksittäisten tuotteiden tai yritysten tietoja. Ympäristöseloste on puolestaan rakennustuotteelle laadittu standardisoitu dokumentti, josta selviää mm. tuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Kansallinen rakentamisen päästötietokanta tarjoaa tietoja mm. seuraavista tekijöistä:
- Yleisimpien rakennusmateriaalien hiilijalan- ja -kädenjälkitiedot
- Elinkaaren lopun kierrätyksen ja hyödyntämisen skenaariot materiaaleittain
- Työmaan hukkaprosentit
- Rakennusmateriaalien käyttöiät
- Kuljetusten päästötiedot
- Rakennustyömaan energiankulutuksen päästötiedot
- Eri energiatuotantomuotojen päästötiedot ja niiden skenaariot tulevaisuudessa
- Jätteenkäsittelyn päästötiedot materiaaleittain
- Talotekniikan taulukkoarvot
Päästötietokannan materiaaleista on ilmoitettu kaksi eri arvoa, tyypillinen ja konservatiivinen. Laskennassa käytetään konservatiivista arvoa, jossa on mukana 20%:n konservatiivisuuskerroin. Usein tästä syystä tuotteen ympäristöselosteen päästöt ovat kansallisen päästötietokannan mukaista materiaalia pienemmät.
Ovatko ilmastoselvityksen tulokset tarkkoja ja todellisia?
Ilmastoselvitys ei kerro absoluuttista totuutta koko rakennuksen elinkaaren aiheuttamista päästöistä, vaan selvityksen tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen arvio raportointihetkellä saatavilla olevien tietojen puitteissa. Rakennuksen elinkaaren aikana on huomattavan paljon mahdollisia muuttujia ja epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa todellisiin päästöihin. Laskenta laaditaan standardikäytön arvoilla, vaikka esimerkiksi rakennuksen käyttö vaikuttaa toteutuneisiin päästöihin. Täten rakennusten vähähiilisyyttä on mahdollista vertailla keskenään kansallisella tasolla.
Paljonko ilmastoselvitys maksaa?
Yleistä ilmastoselvityksen hintatasoa ei ole vielä muodostunut, koska lainsäädäntökin on vielä kesken. Karkeasti arvioituna pientalon hinta on joitain satoja euroja, tyypillisen kerrostalon hinta on noin 2 000 – 3 000 €, suurempien rakennusten, kuten koulujen tai toimistojen hinta on joitain tuhansia euroja rakennusten koosta riippuen.
Voiko ilmastoselvityksen tuloksiin vaikuttaa?
Kyllä voi. Tosin tuloksiin on helpompi vaikuttaa jo hankkeen aiemmissa vaiheessa verrattuna ilmastoselvityksen laatimishetkeen, rakennuslupavaiheeseen. Rakennuslupavaiheessa pääosa suunnitteluratkaisuista on jo lyöty lukkoon, jolloin vaikutusmahdollisuudet ovat vähähiilisyyden näkökulmasta rajallisemmat. Aiemmissa hankevaiheissa on mahdollista esimerkiksi vertailla erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen vähähiilisyyteen. Suurimpia päästövähennysvaikutuksia saadaan tarpeenmukaisella rakentamisella, runkorakenneratkaisuilla, materiaalivalinnoilla ja hyvällä energiatehokkuudella.
Kaipaatko lisätietoa?
Haluatko lisätietoa aiheeseen liittyen tai tarvitsetko hiilijalanjälkilaskelmia rakennushankkeeseesi?
Ota rohkeasti yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai soita 0207 888 160.
