Mikä ihmeen ilmastoselvitys?
Ilmastoselvitys vaaditaan osalle uudisrakennuksia vuoden 2026 alusta lähtien. Ilmastoselvitys tulee toimittaa lopputarkastuksen yhteydessä.
Olet ehkä törmännyt rakennushankkeesta tai rakennushankkeen vähähiilisyydestä puhuttaessa termiin ilmastoselvitys. Termi on melko uusi ja monelle varsin tuntematon.
Alla olevilla kysymyksillä ja vastauksilla on tarkoitus selventää asiaa ja kertoa mikä ilmastoselvitys on. Tiedot perustuvat pääosin Ympäristöministeriön ilmastoselvityksen asetusluonnokseen, joka on julkaistu 30.9.2022.
Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä on valmisteltu jo useita vuosia ja työ on vielä kesken. Uusimmat tiedot löytyvät seuraavasta rakentamislain korjaussarjaa käsittelevästä Ympäristöministeriön tiedotteesta: Ympäristöministeriö sai lähes 280 lausuntoa rakentamislakiin esitetyistä muutoksista – keskeiset linjaukset lain muuttamisesta tehty – Ympäristöministeriö
Mikä on ilmastoselvitys?
Ilmastoselvitys on dokumentti, joka ilmoittaa rakennushankkeen laskennallisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen koko rakennuksen elinkaaren ajalta, eli toisin sanoen hankkeen negatiiviset ja potentiaaliset positiiviset ilmastovaikutukset.
Rakennushankkeen hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa huomioidaan rakennuksen elinkaaren vaiheet rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakentamisvaiheesta ja käytön ajalta aina lopulta rakennuksen purkuun sekä materiaalien jätteenkäsittelyyn ja loppusijoitukseen asti. Arviointijakson pituus on vakioitu 50 vuoteen, vaikka rakennuksen suunniteltu käyttöikä olisi pidempi. Hiilikädenjäljen arvioinnissa puolestaan huomioidaan elinkaaren ulkopuoliset mahdolliset positiiviset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman kyseistä rakennushanketta. Tällaisia hiilikädenjäljen osatekijöitä ovat mm. materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, ylimääräinen uusiutuva energia ja pitkäaikainen tekninen tai eloperäinen hiilivarasto.
Ilmastoselvityksen avulla pyritään pienentämään rakennusten ja asumisen aiheuttamia päästöjä ja torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Mihin ilmastoselvitys perustuu?
Lyhyesti sanottuna ilmastoselvitys perustuu käynnissä olevaan lainsäädäntötyöhön. Ilmastoselvitykseen liittyvät asetukset ovat vielä luonnoksia. Rakennusten vähähiilisyyttä ei siis vielä tällä hetkellä ohjata lainsäädännöllä. Uudessa rakentamislaissa, joka tulee voimaan vuoden 2025 alussa, on kuitenkin tekninen vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä, jonka tiimoilta on mahdollista antaa ilmastoselvitysasetus. Vähähiilisyyden lisäksi Rakentamislakiin on kirjattu vaatimus mm. rakennuksen elinkaariominaisuuksista, joka mahdollistaa tarkempien asetusten antamisen esimerkiksi rakennuksen rakennustuoteluettelosta. Rakentamislain korjaussarjan myötä vaatimus ilmastoselvityksestä siirtyy vuodella eteenpäin ja se tullaan vaatimaan 1.1.2026 lähtien.
Ohjeet ilmastoselvityksen laskennan suorittamiselle on annettu Ympäristöministeriön asetusluonnoksessa rakennuksen ilmastoselvityksestä (30.9.2022, lausuntokierros). Ympäristöministeriö on kehittänyt vuosien varrella rakennusten vähähiilisyyden arviointiperusteita ja julkaissut arviointimenetelmistä eri versioita. Edellä mainittu arviointimenetelmä on näistä viimeisin, mutta se on edelleen luonnosversio, joten muutoksia voi vielä tulla.
Missä vaiheessa rakennushanketta ilmastoselvitys tulee tehdä?
Ilmastoselvitys tulee toimittaa lopputarkastuksen yhteydessä. On kuitenkin hyvin tärkeää aloittaa laskenta jo hyvissä ajoin rakennushanketta, jotta hiilijalanjälkeen pystytään tarvittaessa vaikuttamaan. Jos laskenta tehdään vasta lopputarkastuksen yhteydessä ja raja-arvo ei alitukaan, on keinot vähissä.
Kuka ilmastoselvityksen voi tehdä?
Toistaiseksi ilmastoselvityksen laatijalle ei ole suunniteltu pätevyysvaatimuksia, mutta mahdollisesti tällaisia vaatimuksia voi tulla. Ilmastoselvityksen laatiminen kannattaa kuitenkin jättää ammattilaisille. Ilmastoselvitykseen vaadittavien laskelmien tekeminen vaatii laajaa osaamista ja huolellista perehtymistä laskentaohjeisiin, päästötietojen lähteisiin ja niiden taustamateriaaleihin. Usein laskentaa tekevät aiheeseen erikoistuneet konsultit tai rakennusten suunnittelijat.
Millaisille rakennuksille ilmastoselvitys tulee laatia?
Ilmastoselvityksen laatiminen tulee pakolliseksi pääosalle rakennustyypeistä ilmastoselvitysasetuksen astuessa voimaan vuoden 2026 alussa. Ympäristöministeriö on alustavasti linjannut seuraaville rakennusluokille ilmastoselvityksen laadittavaksi:
- Rivitalot
- Asuinkerrostalot
- Toimistorakennukset
- Terveyskeskukset
- Liikerakennukset
- Tavaratalot
- Kauppakeskukset
- Myymälärakennukset
- Myymälähallit
- Teatterit
- Ooppera-, konsertti- ja kongressitalot
- Elokuvateatterit
- Kirjastot
- Arkistot
- Museot
- Taidegalleriat
- Näyttelyhallit
- Majoitusliikerakennukset
- Hotellit
- Asuntolat
- Palvelutalot
- Vanhainkodit
- Hoitolaitokset
- Opetusrakennukset ja päiväkodit
- Liikuntahallit
- Sairaalat
Onko ilmastoselvityksessä raja-arvoja?
Lähtökohtaisesti niille rakennuksille, joille tulee ilmastoselvityksen laatimisvelvoite, tulee myös hiilijalanjäljen raja-arvot. Raja-arvot tulisivat olemaan käyttötarkoitusluokkakohtaisia, eli esimerkiksi asuinkerrostalolle tulee olemaan eri raja-arvo kuin vaikka päiväkodille. Raja-arvot ovat todennäköisesti lainsäädännössä vaatimuksena vuoden 2026 alusta lähtien. Raja-arvo tulisi vain rakennukselle, mutta ei rakennuspaikalle.
Mitä eroa on rakennuksella ja rakennuspaikalla?
Ilmastoselvityksessä hiilijalanjälkilaskennan tulokset raportoidaan erikseen rakennukselle ja rakennuspaikalle. Karkeasti jaoteltuna rakennukseen kuuluu alapohja ja kaikki siitä ylöspäin. Rakennuspaikkaan kuuluu perustukset, pohjanvahvistukset ja tontin rakenteet. Raja-arvon on suunniteltu tulevan vain rakennukselle, mutta ei rakennuspaikalle. On oleellista huomata, että rakennuspaikan hiilijalanjälki tulee kuitenkin laskea, vaikka sille ei tule raja-arvoa.
Mitä lähtötietoja ilmastoselvityksen laadintaan tarvitaan?
Ilmastoselvitystä varten tehtävä laskenta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi kun toteutussuunnitelmat ovat valmiina. Laskentaa varten tarvitaan vähintään kohteen pääpiirustukset rakennetyyppeineen, perustussuunnitelmat sekä mielellään määräluettelo. Ilmastoselvitys voidaan tietyin edellytyksin laskea myös tietomallin perusteella ja todennäköisesti tulevaisuudessa tietomalli tulee olemaan pääasiallinen määrätietojen lähde. Näiden lähtötietojen perusteella rakennuksesta luodaan rakennusosa- ja materiaalitasoinen määrälaskenta. Lisäksi arviointia varten tarvitaan rakennuksen energiatodistus, jotta saadaan laskettua rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamat päästöt.
Mistä ilmastoselvityksen päästötiedot saadaan?
Päästötietoina hyödynnetään joko kansallista rakentamisen päästötietokantaa (CO2data) tai kohteessa käytettävän rakennustuotteen ympäristöselostetta, EPD:tä (enviromental product declaration).
Kansallinen päästötietokanta sisältää yleisiä tyypillisiä suomalaista rakentamista kuvaavia tietoja, mutta ei yksittäisten tuotteiden tai yritysten tietoja. Ympäristöseloste on puolestaan rakennustuotteelle laadittu standardisoitu dokumentti, josta selviää mm. tuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Kansallinen rakentamisen päästötietokanta tarjoaa tietoja mm. seuraavista tekijöistä:
- Yleisimpien rakennusmateriaalien hiilijalan- ja -kädenjälkitiedot
- Elinkaaren lopun kierrätyksen ja hyödyntämisen skenaariot materiaaleittain
- Työmaan hukkaprosentit
- Rakennusmateriaalien käyttöiät
- Kuljetusten päästötiedot
- Rakennustyömaan energiankulutuksen päästötiedot
- Eri energiatuotantomuotojen päästötiedot ja niiden skenaariot tulevaisuudessa
- Jätteenkäsittelyn päästötiedot materiaaleittain
- Talotekniikan taulukkoarvot
Päästötietokannan materiaaleista on ilmoitettu kaksi eri arvoa, tyypillinen ja konservatiivinen. Laskennassa käytetään konservatiivista arvoa, jossa on mukana 20%:n varmuuskerroin. Usein ympäristöselosteen päästöt ovat kansallisen päästötietokannan mukaista materiaalia pienemmät eli niitä kannattaa lähtökohtaisesti käyttää laskennassa jos se on mahdollista.
Ovatko ilmastoselvityksen tulokset tarkkoja ja todellisia?
Ilmastoselvitys ei kerro absoluuttista totuutta koko rakennuksen elinkaaren aiheuttamista päästöistä, vaan selvityksen tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen arvio raportointihetkellä saatavilla olevien tietojen puitteissa. Rakennuksen elinkaaren aikana on huomattavan paljon mahdollisia muuttujia ja epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa todellisiin päästöihin. Laskenta laaditaan standardikäytön arvoilla, vaikka esimerkiksi rakennuksen käyttö vaikuttaa toteutuneisiin päästöihin. Täten rakennusten vähähiilisyyttä on mahdollista vertailla keskenään kansallisella tasolla.
Paljonko ilmastoselvitys maksaa?
Yleistä ilmastoselvityksen hintatasoa ei ole vielä muodostunut, koska lainsäädäntökin on vielä kesken. Karkeasti arvioituna pientalon hinta on joitain satoja euroja, tyypillisen kerrostalon hinta on noin 2 000 – 3 000 €, suurempien rakennusten, kuten koulujen tai toimistojen hinta on joitain tuhansia euroja rakennusten koosta riippuen.
Voiko ilmastoselvityksen tuloksiin vaikuttaa?
Kyllä voi. Tosin tuloksiin on helpompi vaikuttaa jo hankkeen aiemmissa vaiheessa verrattuna ilmastoselvityksen laatimishetkeen. Rakennuslupavaiheessa pääosa suunnitteluratkaisuista on jo lyöty lukkoon, jolloin vaikutusmahdollisuudet ovat vähähiilisyyden näkökulmasta rajallisemmat. Aiemmissa hankevaiheissa on mahdollista esimerkiksi vertailla erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen vähähiilisyyteen. Suurimpia päästövähennysvaikutuksia saadaan tarpeenmukaisella rakentamisella, runkorakenneratkaisuilla, materiaalivalinnoilla ja hyvällä energiatehokkuudella.
Kaipaatko lisätietoa?
Haluatko lisätietoa aiheeseen liittyen tai tarvitsetko hiilijalanjälkilaskelmia rakennushankkeeseesi?
Ota rohkeasti yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai soita 0207 888 160.
(sivu päivitetty 26.4.2024)
