Mikä ihmeen ilmastoselvitys?

Ilmastoselvitys vaaditaan osalle uudisrakennuksia vuoden 2026 alusta lähtien. Ilmastoselvitys tulee toimittaa lopputarkastuksen yhteydessä.

Olet ehkä törmännyt rakennushankkeesta tai rakennushankkeen vähähiilisyydestä puhuttaessa termiin ilmastoselvitys. Termi on melko uusi ja monelle varsin tuntematon.
Alla olevilla kysymyksillä ja vastauksilla on tarkoitus selventää asiaa ja kertoa mikä ilmastoselvitys on.

Tiedot perustuvat pääosin Ympäristöministeriön asetukseen 1027/2024 Rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta, joka on annettu 20.12.2024 (Finlex). Asetus tulee voimaan 1.1.2026.

Mikä on ilmastoselvitys? 

Ilmastoselvitys on dokumentti, joka ilmoittaa rakennushankkeen laskennallisen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen koko rakennuksen elinkaaren ajalta, jaoteltuna rakennuksen ja rakennuspaikan tuloksiin.

• Hiilijalanjälki = Rakennushankkeen negatiiviset ilmastovaikutukset eli kasvihuonekaasupäästöt rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakentamisvaiheesta ja käytön ajalta aina lopulta rakennuksen purkuun saakka. Arviointijakson pituus on vakioitu 50 vuoteen, vaikka rakennuksen suunniteltu käyttöikä olisi pidempi.
• Hiilikädenjälki = Rakennushankkeen elinkaaren ulkopuoliset potentiaaliset positiiviset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman kyseistä hanketta. Tällaisia hiilikädenjäljen osatekijöitä ovat mm. materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, ylimääräinen uusiutuva energia ja pitkäaikainen tekninen tai eloperäinen hiilivarasto.
• Rakennus = Rakennuksen rakenteet alapohjasta ylöspäin ja niihin liittyvät elinkaaren toiminnot (esim. työmaan energiankulutus, rakennusosien vaihdot, rakennuksen käytönaikainen energiankulutus ja purkaminen).
• Rakennuspaikka = Rakennuksen perustukset, mahdolliset pohjavahvistukset, tontin rakenteet ja näihin liittyvät elinkaaren toiminnot (esim. maatöiden energiankulutus, rakennusosien vaihdot ja purkaminen).

Ohjeet ilmastoselvityksen laskennan suorittamiselle on annettu Ympäristöministeriön asetuksessa 1027/2024 Rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta.

Ilmastoselvityksen avulla pyritään pienentämään rakennusten ja asumisen aiheuttamia päästöjä ja torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ympäristöministeriö on kehittänyt vuosien varrella rakennusten vähähiilisyyden arviointiperusteita ja julkaissut arviointimenetelmistä eri versioita.

Missä vaiheessa rakennushanketta ilmastoselvitys tulee tehdä? Millaisille rakennuksille ilmastoselvitys tulee laatia?

Ilmastoselvitys tulee toimittaa lopputarkastuksen yhteydessä. Ilmastoselvitys tullaan vaatimaan hankkeilta, joiden rakentamislupahakemus on laitettu vireille 1.1.2026 jälkeen.

Ilmastoselvitys laaditaan seuraaville uudisrakennushankkeille (Rakentamislaki, 38 §):

• Rivitalot
• Asuinkerrostalot
• Toimistorakennukset, terveyskeskukset
• Liikerakennukset, tavaratalot, kauppakeskukset, myymälärakennukset, myymälähallit, teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot, arkistot, museot, taidegalleriat, näyttelyhallit
• Majoitusliikerakennukset, hotellit, asuntolat, palvelutalot, vanhainkodit, hoitolaitokset
• Opetusrakennukset ja päiväkodit
• Liikuntahallit
• Sairaalat
• Lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1000 m2 varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli, jäähalli

Onko ilmastoselvityksessä raja-arvoja?

Lähtökohtaisesti, mikäli rakennusta koskee ilmastoselvitysvelvollisuus, koskee sitä myös hiilijalanjäljen raja-arvo. Erillinen raja-arvoasetus (Rakentamislaki, 38a §) on parhaillaan lausuntokierroksella, 5.5.2025 asti (Lausuntopalvelu). Raja-arvojen on tarkoitus olla osa lainsäädäntöä vuoden 2026 alusta lähtien.

Raja-arvot tulevat olemaan käyttötarkoitusluokkakohtaisia ja koskemaan vain ilmastoselvityksen rakennuksen rajauksen hiilijalanjälkeä. Tämä tarkoittaa siis, että rakennuspaikan tai hiilikädenjäljen tulokset eivät vaikuta raja-arvon alittumiseen.
Hiilijalanjäljen raja-arvoasetusluonnoksessa raja-arvoksi määritellään esim. asuinkerrostaloille ja rivitaloille 16,0 kg CO2e/m2/a, majoitusliikerakennuksille 25,0 kg CO2e/m2/a sekä opetusrakennuksille ja päiväkodeille 20,0 kg CO2e/m2/a.

Vaikkakin ilmastoselvitys tulee laatia vasta loppukatselmusta varten, on ensiarvoisen tärkeää teetättää laskelmia jo rakennuksen suunnitteluvaiheissa, jotta hiilijalanjälkeen pystytään tarvittaessa vaikuttamaan.
Mikäli laskelmat laaditaan vasta lopputarkastuksen yhteydessä ja raja-arvo ei alitukaan, ovat keinot vähissä.

Kuka ilmastoselvityksen voi tehdä?

Toistaiseksi ilmastoselvityksen laatijalle ei ole suunniteltu pätevyysvaatimuksia.. Ilmastoselvityksen laatiminen kannattaa kuitenkin jättää ammattilaisille. Ilmastoselvitykseen vaadittavien laskelmien tekeminen vaatii laajaa osaamista ja huolellista perehtymistä laskentaohjeisiin, päästötietojen lähteisiin ja niiden taustamateriaaleihin. Usein laskentaa tekevät aiheeseen erikoistuneet konsultit tai rakennusten suunnittelijat.

Mitä lähtötietoja ilmastoselvityksen laadintaan tarvitaan?

Ilmastoselvitystä varten tehtävä laskenta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi viimeistään kun toteutussuunnitelmat ovat valmiina. Laskentaa varten tarvitaan vähintään kohteen pääpiirustukset, rakennetyypit ja perustussuunnitelmat. Tietomalleja (ARK, RAK) hyödynnetään tietyin laadullisin edellytyksin. Näiden lähtötietojen perusteella rakennuksesta luodaan rakennusosa- ja materiaalitasoinen määrälaskenta.

Lisäksi arviointia varten tarvitaan rakennuksen energiatodistus rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen päästöjen arvioimiseksi.

Mistä ilmastoselvityksen päästötiedot saadaan?

Päästötietoina hyödynnetään sekä kansallista rakentamisen päästötietokantaa (CO2data), että kohteessa käytettävän rakennustuotteiden ympäristöselosteita (EPD = Environmental Product Declaration).
Kansallinen päästötietokanta sisältää yleisiä tyypillisiä suomalaista rakentamista kuvaavia tietoja, mutta ei yksittäisten tuotteiden tai yritysten tietoja. Ympäristöseloste on puolestaan rakennustuotteelle laadittu standardisoitu dokumentti, josta selviää mm. tuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Kansallinen rakentamisen päästötietokanta tarjoaa tietoja mm. seuraavista tekijöistä:

• Yleisimpien rakennusmateriaalien hiilijalan- ja -kädenjälkitiedot
• Elinkaaren lopun kierrätyksen ja hyödyntämisen skenaariot materiaaleittain
• Työmaan hukkaprosentit
• Rakennusmateriaalien käyttöiät
• Kuljetusten päästötiedot
• Rakennustyömaan energiankulutuksen päästötiedot
• Eri energiatuotantomuotojen päästötiedot ja niiden skenaariot tulevaisuudessa
• Jätteenkäsittelyn päästötiedot materiaaleittain
• Talotekniikan taulukkoarvot

Päästötietokannan materiaaleista on ilmoitettu kaksi eri arvoa, tyypillinen ja konservatiivinen. Ilmastoselvityksen laadinnassa käytetään konservatiivista arvoa, jossa on mukana 20%:n varmuuskerroin. Usein ympäristöselosteen päästöt ovat kansallisen päästötietokannan mukaista materiaalia pienemmät eli tarkempia tuotetietoja on hyödyllistä sisällyttää laskentaan soveltuvin osin.

Ovatko ilmastoselvityksen tulokset tarkkoja ja todellisia?

Ilmastoselvitys ei kerro absoluuttista totuutta koko rakennuksen elinkaaren aiheuttamista päästöistä, vaan selvityksen tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen arvio raportointihetkellä saatavilla olevien tietojen puitteissa. Rakennuksen elinkaaren aikana on huomattavan paljon mahdollisia muuttujia ja epävarmuuksia, jotka saattavat vaikuttaa todellisiin päästöihin. Laskenta laaditaan standardikäytön arvoilla, vaikka esimerkiksi rakennuksen käyttö vaikuttaa toteutuneisiin päästöihin. Täten rakennusten vähähiilisyyttä on mahdollista vertailla keskenään kansallisella tasolla.

Paljonko ilmastoselvitys maksaa?

Yleistä ilmastoselvityksen hintatasoa ei ole vielä muodostunut, koska lainsäädäntökin on vielä kesken. Karkeasti arvioituna pientalon hinta on joitain satoja euroja, tyypillisen kerrostalon hinta on noin 2 000 – 3 000 €, suurempien rakennusten, kuten koulujen tai toimistojen hinta on joitain tuhansia euroja rakennusten koosta riippuen.

Voiko ilmastoselvityksen tuloksiin vaikuttaa?

Kyllä voi. Tosin tuloksiin on helpompi vaikuttaa hankkeen aiemmissa vaiheessa verrattuna ilmastoselvityksen laatimishetkeen. Jo rakentamislupavaiheessa pääosa suunnitteluratkaisuista on lyöty lukkoon, jolloin vaikutusmahdollisuudet ovat vähähiilisyyden näkökulmasta rajallisemmat. Aiemmissa hankevaiheissa on mahdollista esimerkiksi vertailla erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen vähähiilisyyteen.

Suurimpia päästövähennysvaikutuksia saadaan tarpeenmukaisella rakentamisella, runkorakenneratkaisuilla, materiaalivalinnoilla ja hyvällä energiatehokkuudella.

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko lisätietoa aiheeseen liittyen tai tarvitsetko hiilijalanjälkilaskelmia rakennushankkeeseesi?

Ota rohkeasti yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai soita 0207 888 160.

Yhteydenottolomake

(sivu päivitetty 5.3.2025)