Hiilijalanjälkilaskenta
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ihmiset ovat entistä ympäristötietoisempia ja monet haluavat selvittää aiheuttamansa ilmastopäästöt ja pyrkivät niiden vähentämiseen.
Rakennuksen koko elinkaaren aiheuttamat päästöt saadaan selville rakennuksen hiilijalanjälkeä laskennallisesti tarkastelemalla. Laskennan yhteydessä selviää myös eri materiaalien ja toimintojen aiheuttamien päästöjen suuruusluokka, jolloin päästöjä on mahdollista pienentää vaikuttavasti. Lisäksi suunnitteluvaiheessa voidaan tarkastella erilaisten ratkaisujen vaikutuksia ja valita näistä optimaalisimmat huomioiden rakentamisen investointikustannukset. Tarjoamme rakennusten hiilijalanjälkilaskentaa kaikkiin rakennustyyppeihin.
Rakennuksen energiankulutus on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista rakennuksen elinkaaren aikana. Energia- ja hiilijalanjälkilaskennan yhdistäminen on erinomainen tapa saada selville rakennuksen energiankulutus ja päästöt sekä selvittää erilaisten ratkaisujen vaikutukset. Kauttamme saat molemmat helposti ja vaivattomasti.
Rakentamisen ja rakennusten ilmastovaikutusten arviointi kehittyy vauhdikkaasti niin markkinoiden muotoutumisen kuin lainsäädännön valmistelunkin myötä. Meiltä saat aina uusimpien määräysten tai kriteeristöjen mukaisesti tehdyt laskelmat. Käytössämme on alan johtava laskentaohjelmisto ja sen kautta pääsy laajimpaan rakennusmateriaalien päästötietokantaan.
Vuosien myötä laatimiamme hiilijalanjälkilaskelmia on kertynyt useita satoja, jopa tuhansia, minkä seurauksena käyttöömme on muodostunut laaja tietopankki eri käyttötarkoitusluokkien rakennushankkeiden hiilijalanjäljen tuloksista, erilaisten arviointimenetelmien vaikutuksista tulosten muodostumiseen sekä vaikuttavimmista keinoista pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä suunnittelun eri vaiheissa. Tarjoamme todentavan hiilijalanjälkilaskelman lisäksi myös erinäisiä selvityksiä ja laskennallisia tarkasteluja vähähiilisyyteen liittyvistä tekijöistä mm. kiertotalouden, vähähiilisten materiaalien ja energiankulutuksen näkökulmista.
Toistaiseksi rakennushankkeen ilmastovaikutusten selvittäminen on siis vapaaehtoista, mutta esimerkiksi monissa julkisissa hankkeissa vaaditaan rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa, joko ympäristöluokituksen (esim. Rakennustiedon ympäristöluokitus, LEED, Joutsenmerkki) tai kilpailutusten ja tontinluovutusehtojen myötä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on määrittänyt uudisasuinkerrostaloille asemakaavaan liitettävän hiilijalanjäljen raja-arvon.
Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki
Hiilijalanjälki kuvaa rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Hiilijalanjäljen laskennan tarkoitus on selvittää, miten paljon päästöjä rakennus tuottaa koko olemassaolonsa aikana, alkaen sen rakennustuotteiden valmistuksesta päättyen rakennuksen purkamiseen. Mittayksikköä kutsutaan hiilidioksidiekvivalentiksi (kg CO2e), jossa eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus on muunnettu hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi. Tämä tarkoittaa lämpenemisvaikutusta, jonka 1 kg ilmakehään päässyttä hiilidioksidia aiheuttaa 100 vuodessa.
Laskennan tulokset ilmoitetaan tyypillisesti hiilidioksidiekvivalenttien painona jaettuna rakennuksen pinta-alalle ja arviointijakson pituudelle – kg CO2e/m2/a. Esimerkiksi Ympäristöministeriön arviointimenetelmällä rakennuksen hiilidioksidipäästöt sijoittuvat tyypillisesti välille 13 – 20 kg CO2e/m2/a käyttötarkoitusluokasta riippuen.
Hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä hankkeelle arvioidaan usein myös laskennallinen hiilikädenjälki. Hiilikädenjäljellä mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia. Hiilikädenjäljeksi voidaan määritellä esimerkiksi potentiaaliset positiiviset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Hiilikädenjälki voi muodostua esimerkiksi seuraavista osatekijöistä: rakenteisiin sitoutunut hiili, rakennustuotteiden kierrätys, sementin karbonatisoitumisen aiheuttama hiilinielu ja ulkopuoliseen energiaverkkoon syötetty uusiutuva energia. On syytä huomioida, että hiilikädenjälki on ns. sateenvarjokäsite, jolloin hiilikädenjäljellä voidaan tarkoittaa eri asioita kontekstista riippuen. Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ilmoitetaan aina erillisinä arvoina. Hiilikädenjäljen mittayksikkö on sama kuin hiilijalanjäljellä, mutta raportoidaan negatiivisena itseisarvona (- kg CO2e).
Rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta perustuu mm. standardeihin EN 15978 ja 15804.
Ilmastoselvitys
Rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on tulossa osaksi Suomen rakentamismääräyksiä uuden Rakentamislain astuessa voimaan vuonna 2025. Käytännössä tämä tarkoittaa rakennusluvan ehtona laadittavaa dokumenttia, ilmastoselvitystä. Ilmastoselvityksessä ilmoitetaan rakennushankkeelle laskennallisesti arvioitu hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.
Tietyille käyttötarkoitusluokille on myös tulossa käyttötarkoitusluokkakohtaiset hiilijalanjäljen raja-arvot. Raja-arvon alittaminen tulee olemaan yksi rakennusluvan myöntämisen ehdoista. Raja-arvovaatimusten on arvioitu olevan lainsäädännössä niin ikään vuoden 2025 alusta lähtien.
Ilmastoselvitys laaditaan Ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaisesti. Viimeisin Ympäristöministeriön arviointimenetelmäversio on julkaistu 30.9.2022. Lopullinen arviointimenetelmä julkaistaan, kun ilmastoselvityksen asetus astuu voimaan.
Lue lisää: Mikä ihmeen ilmastoselvitys?
Laadimme hiilijalanjälkilaskelmat uusimman Ympäristöministeriön menetelmän mukaisesti, hyödyntäen tuoreimpia saatavilla olevia päästötietoja. Tarvittaessa laskelmat on mahdollista koostaa myös YM:n vanhemmilla menetelmäversioilla.
Hiilijalanjälkilaskenta ympäristöluokituksissa
Ympäristösertifiointijärjestelmillä voidaan mitata, todentaa ja vertailla rakennusten ympäristövastuullisuutta. Rakennuksen ympäristöluokituksen hakeminen voi muodostua ajankohtaiseksi esimerkiksi vihreän rahoituksen tai muun taustalla olevan ympäristövastuullisen rakentamisen vaikuttajista.
Usein hiilijalanjälkilaskenta on hyödyllinen osa rakennushankkeen ympäristöluokituksen pistemäärän kerryttämistä. Todentavan laskennan lisäksi useat ympäristöluokitukset kannustavat rakentamisen päästöjen vähentämiseen erilaisin keinoin ja ehdoin. Toteutamme luokituskriteeristöjen mukaista elinkaaren hiilijalanjälkilaskentaa Rakennustiedon (RTS) ja Joutsenmerkin ympäristöluokituksille.
