Hiilijalanjälkilaskenta

Hiilijalanjälkilaskenta

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Rakennuksen koko elinkaaren aiheuttamat päästöt saadaan selville laskemalla rakennuksen hiilijalanjälki.

Rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on tulossa osaksi Suomen rakentamismääräyksiä. Toistaiseksi laskenta on vapaaehtoista, mutta esimerkiksi monissa julkisissa hankkeissa vaaditaan rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa.

Ihmiset ovat entistä ympäristötietoisempia ja monet haluavat selvittää aiheuttamansa ilmastopäästöt ja pyrkivät niiden vähentämiseen. Kauttamme saat rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan kaikkiin rakennustyyppeihin. Suunnitteluvaiheessa voidaan tarkastella erilaisten ratkaisujen vaikutuksia ja valita optimaalisimmat ratkaisut huomioiden rakentamisen investointikustannukset.

Rakennuksen energiankulutus on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista rakennuksen elinkaaren aikana. Energia- ja hiilijalanjälkilaskennan yhdistäminen on erinomainen tapa saada selville rakennuksen energiankulutus ja päästöt sekä selvittää erilaisten ratkaisujen vaikutukset. Kauttamme saat molemmat helposti ja vaivattomasti.

Rakennusten päästöihin liittyvä lainsäädäntö on parhaillaan valmistelussa ja meiltä saat aina uusimpien määräysten mukaisesti tehdyt laskelmat. Käytössämme on alan johtava laskentaohjelmisto ja sen kautta pääsy laajimpaan rakennusmateriaalien päästötietokantaan.

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki

Hiilijalanjälki kuvaa rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Hiilijalanjäljen laskennan tarkoitus on selvittää, miten paljon päästöjä rakennus tuottaa koko olemassa olonsa aikana, alkaen sen rakennustuotteiden valmistuksesta päättyen rakennuksen purkamiseen.

Mittayksikköä kutsutaan hiilidioksidiekvivalentiksi (kg CO2e), jossa on muunnettu eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi. Tämä tarkoittaa lämpenemisvaikutusta, jonka 1 kg ilmakehään päässyttä hiilidioksidia aiheuttaa 100 vuodessa.

Laskennan tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttien painona jaettuna rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla ja arviointijakson pituudella kg CO2e/m2/a. Rakennuksen hiilidioksidipäästöt sijoittuvat tyypillisesti välille 15 – 20 kg CO2e/m2/a. Rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta perustuu mm. standardeihin EN 15978 ja 15804.

Hiilijalanjäljen laskennan yhteydessä lasketaan myös hiilikädenjälki. Hiilikädenjäljellä mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia. Toisin sanottuna ne ovat ilmastolle positiivisia asioita, joita ei syntyisi ilman rakennuksen rakentamista. Esimerkiksi seuraavat kuuluvat hiilikädenjälkeen: rakenteisiin sitoutunut hiili, rakennustuotteiden kierrätys, sementin karbonatisoitumisen aiheuttama hiilinielu, ulkopuoliseen energiaverkkoon syötetty energia. Hiilikädenjälkeä ei voi vähentää hiilijalanjäljestä, vaan ne ilmoitetaan aina erillisinä lukuina. Mittayksikkö on sama kuin hiilijalanjäljellä, mutta se raportoidaan negatiivisena.