Kannattavatko aurinkopaneelit oikeasti? 3:n vuoden käyttökokemus omakotitalosta

Aitoa dataa ja laskelmia kolmen vuoden käyttökokemuksesta

Julkaistu 4.2.2026 – Kirjoittaja on Antti Virkkunen – Vesitaidon liiketoimintajohtaja ja omakotiasuja

Lyhyt yhteenveto

Määrä: 18 kpl paneeleja (395W)

Nimellisteho: 7,11 kWp

Tuotto: 6 293 kWh / vuosi

Hankintahinta: 9 400,00 €

Säästö: 778,19 € / vuosi

Takaisinmaksuaika: 12,1 vuotta

Kannattiko? Todennäköisesti kyllä

Mistä on kyse?

Asun vuonna 2015 rakennetussa omakotitalossa Kangasalla. Talossa on lämmitysmuotona maalämpö ja saman lämmitysjärjestelmän takana on myös ulkorakennus. Syksyllä 2022 päätin hankkia aurinkopaneelit sähkön hinnan kovan nousun vuoksi. Ei talon kulutus mikään älyttömän suuri ollut, mutta korkean sähkön hinnan vuoksi pienemmälläkin kulutuksella sähkölaskut olivat kovia.

Minulla oli toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, enkä ehtinyt ottaa määräaikaista ennen kuin sopimusten hinnat nousivat pilviin. Pahimmillaan sähkö maksoi tuolloin syksyllä 2022 siirtoineen ja veroineen 0,41 € / kWh. Silloisella kulutuksella sähköön olisi kulunut lähes 7 000 € vuodessa, joten jotain oli tehtävä.

Lähtötilanne

Energian hinta lähti nopeasti nousuun vuonna 2022, ja ainakin kuluttajan näkökulmasta aurinkopaneelikauppa tuntui jo ylikuumentuneelta. Syksyllä 2022 monella toimittajalla ei ollut saatavilla asennusaikoja enää samalle vuodelle.

Kilpailutin aurinkopaneelit asennuksineen useammasta paikasta ja kolmelta oli saatavilla asennus samalle vuodelle / seuraavan vuoden alkuun. Pienen tinkauksen jälkeen päädyin tilaamaan paneelit Power Of Sun – nimiseltä yritykseltä. Mainittakoon, että kolmen tarjoajan hinnat olivat hyvin lähellä toisiaan. 

Kyseinen ajankohta oli varmaan huonoin aika hankkia aurinkopaneelit hinnan kannalta, koska kysyntä oli kovaa ja käsittääkseni myös paneelien hinnat olivat nykyistä korkeampia. Paneelit tulivat maksamaan kotitalousvähennyksen jälkeen 9 400,00 € sisältäen toimenpideluvan.

Nykyään vastaavat paneelit saa varmaan huomattavasti halvemmalla. Toisaalta tuohon aikaan kotitalousvähennys oli suurempi ja sen pystyi käyttämään juuri ja juuri kokonaan paneelien asennukseen. Luulen että tämän olivat myös asennusyritykset laskeneet, koska hinnat olivat niin lähellä toisiaan.

Tarvitaanko lupa?

Tähän ei löytynyt helposti yksiselitteistä vastausta. Kangasalan sen aikaisessa rakennusjärjestyksessä asia oli kirjattu melko tulkinnanvaraisesti, joten kysyin asiaa rakennusvalvonnasta. Vastaus oli, että toimenpidelupa vaaditaan ja sen liitteeksi julkisivupiirustus ja asemakuva, joista ilmenee paneelien sijainti. Pienemmälle määrälle lupaa ei olisi tarvittu.

Olen aikoinaan hankkinut rakennusinsinöörin pätevyyden, joten pystyin tekemään piirustukset itse, jolloin niistä ei tullut ylimääräistä kulua. Toimenpidelupa maksoi 200,00 €. Huomiona, että rakennusjärjestys on päivitetty 2025 ja nyt luvan vaatimukset on ilmaistu selkeästi, eikä lupaa enää tarvita.

Aurinkopaneelien asennus 

Paneelien asennuspäivä oli 24.11.2022. Sitä ennen ei ollut juuri satanut lunta, mutta lumisade alkoi samana päivänä. Säästä huolimatta asennus kävi nopeasti ja saatiin valmiiksi juuri ennen kuin päivä alkoi pimentymään. Paneeleja asennettiin 18 kpl ja yhden paneelin teho oli 395 W. Koko paneeliston nimellisteho oli 7,11 kWp. 

Paneelien merkki oli Qcells Q.Peak Duo BLK M-G11+. 

Invertterin merkki ja malli oli Sofar Solar 3.3-11KTLX-G3 ja teho 11 kW. Tämä mahdollistaa myöhemmin lisäpaneelien asentamisen samaan invertteriin. 

Paneelit asennettiin katon lounaaseen päin olevalle lappeelle. Paikka oli katsottu jo etukäteen myyjän kanssa suoritetussa katselmuksessa. Etelän suunta olisi ollut hieman parempi, mutta paneelit pitää laittaa katon lappeen suuntaisesti, joten ne tulivat nyt näin. Muuten sijainti on lähes täydellinen, koska paneeleita ei varjosta mikään. Lähellä ei myöskään kasva puita tai ole rakentamattomia tontteja, joista voisi joskus tulla varjoja paneelien eteen, joten aurinko saa jatkossakin paistaa esteettömästi paneeleihin.

Asennuksen lopuksi täytimme yhdessä asentajien kanssa joitain lomakkeita siirtoyhtiötä varten, jonka jälkeen pystyi sähköyhtiön kanssa tekemään myyntisopimuksen. Sain paneelien sekä invertterin käyttöohjeen ja otin käyttöön sovelluksen, jolla paneelien toimintaa ja tuottoja voi seurata.

Kului muistaakseni noin viikko, että kaikki sopimukset olivat kunnossa ja tuotanto saatiin käyntiin. Asennus sujui kaiken kaikkiaan paljon helpommin ja vaivattomammin kuin olin olettanut, eikä mitään ongelmia ilmennyt.

Talviset aurinkopaneelit

Mikä on nimellisteho kWp?

Yksikkö kWp tarkoittaa aurinkosähköjärjestelmän nimellistehoa, joka kertoo sen maksimituottokyvyn standardoiduissa laboratorio-olosuhteissa, jossa auringon säteily on 1000 W/m² ja lämpötila 25 °C. Se on vertailuarvo, ja käytännön tuotto on usein 80–90 % tästä.

Nimellisteho saadaan laskettua siten, että kerrotaan paneelien määrä niiden teholla. Minulla se on 0,395 W x 18 = 7,11 kWp. Tästä ei vielä voi päätellä tuottotehoa, mutta kokemuksieni mukaan se on kesällä päiväsaikaan n 6kW, eli 85 % nimellistehosta.

Luin jostain, että Suomessa etelän suuntaan olevien paneelien tuoton voi laskea karkeasti kertomalla paneeliston nimellistehon luvulla 900. Tämä pitää aika hyvin paikkansa, koska minulla laskennallinen tuotto olisi 6 399 kWh. Kolmen vuoden keskiarvo on ollut 6 293 kWh/vuosi, eli aika lähelle tuota arviota.

Käyttö

Aurinkopaneelien käyttö on hyvin helppoa – itse ei oikeastaan tarvitse tehdä yhtään mitään muuta, kuin seurata sähköntuotantoa. Varsinkin aluksi se oli melko koukuttavaa ja puhelinta tuli katsottua aika tiheästi kun kevätaurinko sulatti lumet ja sähköä alkoi tulla. 

Pysyvä lumi tuli maahan heti samana päivänä kun paneelit oli asennettu. Ne kuitenkin tuottavat myös pienen lumikerroksen läpi ja joulukuussa 2022 sähköä oli tullut 0,48 kWh. Tämä ei ole mukana laskelmissa, vaan otin siihen mukaan 3 täyttä kalenterivuotta.

Alkuvuosi oli aika hiljaista, tammi- ja helmikuussa tuottoa tuli lähinnä yksittäisinä päivinä kun lumipeite suli osittain paneelien päältä.

Maaliskuussa tuotto olikin 280 kWh, mikä alkoi jo näkymään sähkölaskussa.

Huhtikuussa tuotto suorastaan räjähti ja oli yhteensä 1 103 kWh. Touko- ja kesäkuussa oli vielä tätäkin parempi tuotto, mutta elokuussa tuotanto alkoi tasaisesti laskea.

Tästä kuvaajasta näkyy faktapohjaisesti koko vuoden 2023 tuotto.

Myyntiin vai omaan käyttöön?

Paneelien tuottamasta sähköstä hieman reilu puolet meni vuositasolla omaan käyttöön ja hieman alle puolet myyntiin. Alku- ja loppuvuodesta oman käytön osuus oli suurempi, koska – toisin kuin kesällä – sähköä kului lämmitykseen. Aurinkoisena kesäpäivänä sähköä tulee parhaimmillaan noin 50 kWh vuorokaudessa ja tuota määrää on vaikea saada kulumaan omaan käyttöön, joten silloin myyntiin menee enemmän. Valitettavasti myös myyntihinta on yleensä silloin lähes olematon.

Minulla on sellainen myyntisopimus, jossa sähköstä maksetaan pörssisähkön mukaan. Siirtoyhtiö veloittaa myydystä sähköstä 0,003 €/kWh, eli ei juuri mitään. Tämä on kuitenkin mukana laskelmissa.

Sähkön hinta alkoi tippua nopeasti alkuvuodesta 2023. Tein huhtikuussa 2023 kiinteän 2 vuoden sopimuksen, jossa sähkö maksoi 0,1174 €/kWh. Huhtikuussa 2025 tein 2 vuoden kiinteän sopimuksen hintaan 0,0799 €/kWh ja se on vielä voimassa.

Sähkön hinnan lisäksi pitää maksaa siirto ja sähkövero. Tähän ei voi itse vaikuttaa. Verkkoyhtiö on Elenia ja siirtomaksu on aika iso, veroineen se on 0,0872 €/kWh.

Ehdottomasti suurin hyöty saadaan kun aurinkosähkö menee omaan käyttöön. Nykyisellä sähkösopimuksella säästää 0,1671 € / kWh, kun laskee sähkön, siirron ja verot yhteen. Pörssisähkön hinta on hyvin harvoin tuota korkeampi silloin kun aurinko paistaa ja sähköntuotto on hyvä, eli lähtökohtaisesti kannattaa pyrkiä käyttämään sähkö itse.

Käyrä kuvaa kesäkuun tyypillistä tuottoa, kun aurinko paistaa koko päivän.

Järjestelmä herää klo 3 jälkeen aamuyöllä ja sammuu puolen yön aikoihin. Talossa on koko ajan pieni peruskulutus ja tämä saadaan katettua kesällä suurimman osan vuorokaudesta.

Elämisen rytmi menee yleensä niin, että suurin kulutus on monesti illalla kun käydään suihkussa. Tällöin maalämpöpumppu käynnistyy ja sähkönkulutus on suurinta silloin kun paneelien tuotto alkaa jo hiipumaan. Optimaalisinta olisi tehdä kaikki silloin kun paneelien tuotto on suurinta. Tällainen kuitenkin hankaloittaa elämää, eikä tällaiseen meidän perheessä kukaan ole lähtenyt.

Oikeastaan ainoa optimointi, jota olen itse tehnyt, on saunan lämmitys. Meillä on jatkuvalämmitteinen kiuas, jonka voi laittaa päälle vaikka aamupäivällä kun paneelien tuotto on hyvä. Kiuas lämpenee pikkuhiljaa 3kW:n teholla ja on illalla lämmin. Näin saadaan se lämmitettyä käytännössä täysin ilmaiseksi. Toinen vaihtoehto olisi lämmittää se nopeasti täydellä 9 kW:n teholla, jolloin sähköä joutuisi ostamaan. En pidä kiuasta jatkuvasti päällä vaan sitä lämmitetään tarpeen mukaan.

Tuotto ja takaisinmaksuaika

Alla olevassa taulukossa näkyy sähkön tuotanto ja saadut säästöt.

Ensimmäisen kolmen vuoden perusteella takaisinmaksuajaksi tulee 12,1 vuotta, kun ei huomioida mahdollisia korjauksia eikä inflaatiota.

Suurin hyöty on saatu omaan käyttöön menevästä sähköstä kun sähköä ei tarvitse ostaa. Verkkoon myydystä sähköstä on tullut myös hieman rahaa. 

Omaan käyttöön on mennyt 53 % ja myyntiin 47 %. Jos tätä saisi muutettua enemmän oman käytön suuntaan, tulisi paneeleista entistä kannattavampia. Jos tulevaisuudessa hankin sähköauton, paneelien tuottoa pystyy todennäköisesti hyödyntämään paljon enemmän. Tietysti jos pörssisähkö joskus kallistuu, voi myynnistäkin saada enemmän rahaa, mutta en usko sen keskiarvollisesti nousevan niin suureksi, että olisi kannattavampaa myydä sitä kuin käyttää itse.

Laskelmassa käytetty sähkön hinta on keskiarvoltaan n. 0,1 €/kWh ja se on hieman korkeampi kuin nykyisin saatavat kiinteät sähkösopimukset. Jos hintataso pysyy samana tai pienenee, se tulee kasvattamaan takaisinmaksuaikaa. Toisaalta sähkön hinta voi noustakin tulevaisuudessa mm. datakeskushankkeiden ja akkukapasiteetin kasvun myötä.

Jos olisi ollut pörssisähkösopimus, sähkö olisi todennäköisesti ollut hieman halvempaa, jolloin takaisinmaksuaika olisi pidempi. Pörssisähköstä en olisi pystynyt tekemään vastaavaa laskelmaa, koska tunnin välein ja nykyisin 15 minuutin välein vaihtuvan hinnan säästön laskeminen olisi ollut mahdotonta ainakin nykyisen sähköntoimittajan palvelusta saatavan tiedon avulla.

Onko aurinkopaneelien hankkiminen aidosti kannattavaa?

Näihin kokemuksiin perustuen lyhyesti sanottuna on.

Tuota hankintahintaa voisi verrata pörssisijoitukseen siten, että olisi sijoittanut saman summan pörssiin.

Kolmen vuoden aikana säästetyn summan perusteella tuottoprosentti on 8,3 %, mikä on käsittääkseni erittäin hyvä ja se on kaiken lisäksi verotonta. Lisäksi jos vertaa pörssisijoitukseen, niin voi ajatella, että laittaisi joka vuoden tuoton pörssiin, jolloin nekin tuottaisivat voittoa.

En kuitenkaan ole sijoitusalan ammattilainen, joten käskin tekoälyn tehdä vertailun pörssisijoitukseen 20 vuodelle tässä tulos

Lähtöoletukset

Aurinkopaneelit

  • Hankintahinta: 9 400 € (vuosi 0)
  • Alkuvuosituotto: 778 € / vuosi (säästö + myynti, veroton)
  • Sähkön hinnan nousu: +1 % / vuosi
  • Paneelien tuotannon heikkeneminen: –0,5 % / vuosi
    → Nettokasvu kassavirralle: +0,5 % / vuosi
  • Invertterin vaihto: –1 500 € vuonna 15
  • Paneelien tuotto sijoitetaan vuosittain pörssiin

Pörssi

  • Sijoitus: 9 400 € kertasijoituksena
  • Sijoitusaika: 20 vuotta
  • Pääomavero: 30 % tuotosta
  • Vero maksetaan lopussa

Kuinka paljon pörssin pitää tuottaa?

Kun paneelit tuottavat kasvavaa, verotonta kassavirtaa ja tämä sijoitetaan vuosittain pörssiin, lopputulos on noin:

~36 000 € verojen ja invertterikulun jälkeen. Tämä on se “maaliviiva”, johon pörssisijoituksen täytyy yltää.

Laskennallinen tulos:

  • Tarvittava bruttotuotto ≈ 7,9 % / vuosi
  • Tämä vastaa noin ~5,5 % / vuosi verojen jälkeen

Aurinkopaneelit asettavat pörssille jo 20 vuodessa yllättävän korkean riman.

Aurinkopaneelit tarjoavat:

  • Verottoman, ennustettavan kassavirran
  • Inflaatiosuojan sähkön hinnan kautta
  • Matalamman riskin kuin osakemarkkinat
  • Reaaliomaisuutta, joka nostaa kodin arvoa
  • Energiaomavaraisuutta ja hintavakautta arkeen

Pörssin pitää tuottaa lähes 8 % vuodessa ennen veroja pysyäkseen paneelien tahdissa.

Loppuyhteenveto

Kolmen vuoden käytön perusteella paneelit vaikuttavat ihan kannattavalta hankinnalta. Paneelien hankinnassa on kuitenkin aika paljon muuttujia, jotka vaikuttavat niiden kannattavuuteen. Minun paneelit saatiin hyvälle paikalle ja hyvään suuntaan, mutta aina näin ei ole. Jos paneeleja ei saa hyvään suuntaan ja on riski esimerkiksi puiden kasvamisesta, kannattaa investointia harkita tarkkaan.

Sähkön hinnan kehityksestäkään ei voi sanoa mitään varmaa, mutta itse uskon, että ei se tulevaisuudessa ainakaan laske. Akkukapasiteetin kasvaessa ja mm. datakeskusten vuoksi myös halpoina tunteina sähköä saadaan käytettyä ja varastoitua entistä enemmän, jolloin halvat tunnit eivät ehkä olekaan niin halpoja. Ja miten vaikuttaa sähköautojen yleistyminen?

Pörssisähkön hinta tuntuu vaihtelevan melko paljon. Tätä kirjoittaessa hinta on 0,51 € / kWh.

Kannattavuuteen vaikuttaa myös siirtohinta, joka sekin todennäköisesti vain kasvaa. Tuleva tehomaksukin on asia, johon aurinkopaneeleilla pystyy vaikuttamaan, tosin vain talvikauden ulkopuolella.

Omat paneelini olivat hankintahinnaltaan kalliit nykyhintoihin verrattuna ja pienemmällä hankintahinnalla kannattavuuslaskelmat näyttäisivät paremmilta. Paneelien ja invertterin kestostakaan ei voi etukäteen sanoa mitään varmaa, mutta käsittääkseni ne eivät kovin helposti rikkoudu. 

Yksi asia, jota ei voi suoraan rahallisesti laskea, on paneelien vaikutus talon jälleenmyyntiarvoon. Todennäköisesti ne nostavat arvoa, mutta tuskin niin paljon kuin hankintahinta on ollut. Energialuokka nousi paneelien ansiosta B-luokasta A-luokkaan.

Lopullinen johtopäätös voidaankin tehdä vasta useiden vuosien päästä.

Aurinkoenergisesti – Antti Virkkunen