Tähän artikkeliin on koottu kaikki mitä sinun tarvitsee tietää energiatodistuksesta ja siihen liittyvistä termeistä sekä toiminnoista.

Mikä on energiatodistus?

Energiatodistus kertoo rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden ja mahdollistaa sen vertailun muihin rakennuksiin. Energiatodistusta tarvitaan rakentamislupaa haettaessa sekä rakennuksen myynti- ja vuokraustilanteessa kun kyseessä on olemassa oleva rakennus.

Mikä on energiaselvitys?

Energiaselvitystä tarvitaan rakentamisluvan saamiseksi uudelle rakennukselle. Energiaselvitys koostuu useammasta osasta ja sen sisältö vaihtelee rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Tavallisesti energiaselvitykseen kuuluvat Energiaselvitys (E-lukulaskelma), Lämpöhäviöiden tasauslaskelma, Energiatodistus ja kesäajan huonelämpötilatarkastelu (pl. pienet asuinrakennukset)

Mikä on E-luku?

E-luku on rakennuksen energiatehokkuuden vertailuluku ja sen yksikkö on kWh/m2/a. E-luku määrittää rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden ja energialuokan energiatodistuksella. Jokaiselle käyttötarkoitusluokalle on määritetty omat E-luvun raja-arvot sekä energialuokan luokitteluasteikot E-lukuun perustuen.

Mikä on energiatodistuksen käyttöönottopäivitys?

Energiatodistus on päivitettävä aina rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Energiatodistuksen käyttöönottopäivityksessä todistukselle lisätään aina vähintään rakennuksen pysyvä rakennustunnus.

Tämän lisäksi todistusta voidaan täydentää tiiveysmittauksen tuloksella sekä tarkennetuilla taloteknisillä tiedoilla, kuten ilmanvaihtokoneen ja lämpöpumpun merkillä sekä mallilla. Rakennuksen energiatehokkuus voi parantua huomattavasti, kun tarkemmat tiedot lisätään energiatodistukseen.

Mikäli energiatodistusta ei päivitetä käyttöönottovaiheessa, muutosten teko edellyttää myöhemmin kiinteistökäyntiä, joka kasvattaa päivityksen kustannuksia huomattavasti.

Mikä on kesäajan huonelämpötilatarkastelu?

Kesäajan huonelämpötilatarkastelu on osa energiaselvitystä käyttötarkoitusluokissa 2–8. Kesäajan huonelämpötilatarkastelu on olosuhdetarkastelu, joka tulee toteuttaa tuntitason dynaamisena simulointina. Sen tarkoitus on ohjata suunnittelua siten, että rakennuksen sisälämpötila ei nouse liian korkeaksi kesäaikana.

Mikä on tasauslaskenta?

Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskennalla osoitetaan rakennuksen lämpöhäviölle asetetun vaatimuksen täyttyminen. Jonkin osatekijän (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) vertailulämpöhäviötä suurempi lämpöhäviö edellyttää vähintään vastaavaa lämpöhäviön vähentämistä toisen osatekijän kohdalla. 

Rakennuksen lämpöhäviölle asetettu vaatimus täytetään, kun tasauslaskelmalla osoitetaan, että rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon yhteenlaskettu lämpöhäviö on enintään vertailuratkaisun mukainen.

Mitä tarkoittaa lämmitetty nettoala?

Lämmitetty nettoala on se yksikkö, jota käytetään rakennuksen pinta-alana energiatodistuksen laskennassa. Käytännössä se tarkoittaa rakennuksen lämpimän vaipan sisäpuolista pinta-alaa, josta on vähennetty aukot, kuten hissikuilu ja mahdolliset valoaukot.

Mitä eroa on uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen energiatodistuksella?

Uudisrakennukselle tehdään todistus rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Todistuksessa ilmoitetulle E-luvulle on rakennustyyppikohtainen raja-arvo, joka tulee alittaa. Todistus tulee päivittää rakennuksen käyttöönoton yhteydessä, jolloin siihen päivitetään mm. pysyvä rakennustunnus ja yleensä ilmanvuotoluku ja mahdollisesti lupavaiheesta tarkentuneita tietoja talotekniikasta.

Olemassa oleva kohde tulee aina havainnoida paikan päällä todistuksen laatijan toimesta. Todistuksen laskentaperiaatteet ovat samat kuin uudisrakennuksessa, mutta E-luvulle ei ole raja-arvoja. Lisäksi todistuksessa esitetään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja lisätietona toteutunut energiankulutus, jos se on saatavilla. E-lukuun tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Yleensä olemassa olevissa rakennuksissa on suurempi E-luku, koska kyseessä on usein vanhempi rakennus, jonka energiatehokkuus ei ole yhtä hyvällä tasolla kuin uudisrakennuksissa.

Mitä tarkoittaa kohteen havainnointi?

Olemassa oleva rakennus tulee aina havainnoida paikan päällä. Uudiskohteita ei havainnoida.

Rakennuksen energiankulutuksen laskennassa tarvittavien lähtötietojen määrittäminen ja energiatehokkuussuositusten laatiminen edellyttävät rakennuksen tarkastamista havainnoinnilla, jonka suorittaa pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. 

Rakennuksen tarkastus tehdään paikan päällä rakenteita avaamatta tai purkamatta. Havainnoinnilla todetaan rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatekninen kunto ja selvitetään sellaiset energiansäästömahdollisuudet, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa kustannustehokkaasti huonontamatta sisäilman laatua.

Havainnoinnin päivämäärä kirjataan energiatodistukseen, joka on tehtävä puolen vuoden kuluessa havainnoinnista tai kohde on havainnoitava uudelleen.

Mikä on rakennuksen käyttötarkoitusluokka?

Rakennukset luokitellaan rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaan erilaisiin luokkiin, jotka ovat uusimman lainsäädännön (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 1048/2017) mukaan seuraavat:

1. pienet asuinrakennukset (1 a–c), rivitalot ja 2-kerroksiset asuinkerrostalot (1d)
2. asuinkerrostalot, joissa on asuinkerroksia vähintään kolmessa kerroksessa
3. toimistorakennukset
4. liikerakennukset
5. majoitusliikerakennukset
6. opetusrakennukset ja päiväkodit
7. liikuntahallit, lukuun ottamatta uimahalleja ja jäähalleja
8. sairaalat
9. muut rakennukset, kuten varastorakennukset, liikenteen rakennukset, uimahallit, jäähallit, päivittäistavarakaupan alle 2000 m2 yksiköt ja siirtokelpoiset rakennukset

Rakennukset, joilta energiatodistus edellytetään ja jotka eivät sisälly käyttötarkoitusluokkiin 1–8, kuuluvat käyttötarkoitusluokkaan 9. Energiatodistusasetuksen liitteessä 2 on kerrottu tarkemmin, mihin käyttötarkoitusluokkiin erityyppiset rakennukset sijoittuvat. Esimerkiksi terveyskeskus luokitellaan käyttötarkoitusluokkaan 3 (toimistorakennukset), vanhainkoti käyttötarkoitusluokkaan 5 (majoitusliikerakennukset) ja kirjasto käyttötarkoitusluokkaan 4 (liikerakennukset).

Tyhjentävää listausta kaikista mahdollisista rakennuksista ja niiden sijoittumisesta käyttötarkoitusluokkiin ei kuitenkaan voida esittää. Mikäli rakennuksen sijoittumisesta käyttötarkoitusluokkiin on epäselvyyttä, energiatodistuksen laatijan tulee käyttää asiassa omaa harkintaansa.

Mitkä ovat käyttötarkoitusluokkien raja-arvot?

Käyttötarkoitusluokille on asetettu E-luvun raja-arvot, joita ei saa ylittää uudisrakennuskohteissa. Raja-arvot eivät koske olemassa olevia rakennuksia.

Käyttötarkoitusluokka	E-luvun raja-arvo
1a. Pienet asuinrakennukset (50–150 m2)	200-0,6 x Anetto
1b. Pienet asuinrakennukset (yli 150, enintään 600 m2)	116–0,04 × Anetto
1 c. Pienet asuinrakennukset (yli 600 m2)	92
1d. Rivitalot ja 2-kerroksiset asuinkerrostalot	105
2. Asuinkerrostalot (vähintään 3 kerrosta)	90
3. Toimistorakennukset, terveyskeskukset	100
4. Esim. Liikerakennus, kauppakeskus, museo	135
5. Esim. Majoitusliikerakennukset, hotellit, vanhainkodit	160
6. Opetusrakennukset, päiväkodit	100
7. Liikuntahallit, lukuun ottamatta uima- ja jäähalleja	100
8. Sairaalat	320
9. Muut rakennukset esim. varastot yms.	Ei raja-arvoa

Mitä jos rakennuksessa on useita käyttötarkoitusluokkia?

Jos tiettyä käyttötarkoitusta oleva rakennuksen osan pinta-ala ylittää 10 % koko rakennuksen pinta-alasta ja on yli 50 m², on silloin tehtävä tälle käyttötarkoitusluokalle erillinen todistus. Jos pinta-ala jää alle 10 % tai on alle 50 m², tehdään rakennukselle yksi todistus pääasiallisen käyttötarkoitusluokan mukaan. Tyypillinen esimerkki useammasta käyttötarkoitusluokasta on asuinkerrostalo, jonka alakerroksessa on liiketiloja, joiden pinta ala on yli 10 % kokonaispinta-alasta.

Mikä on luokitteluasteikko?

Energiatodistuksen luokitteluasteikko tarkoittaa kirjainluokitukseen perustuvaa asteikkoa A-G, jossa A-luokka on energiatehokkuudeltaan paras ja G-luokka on huonoin. Luokittelu perustuu E-lukuun ja jokaiselle käyttötarkoitusluokalle on oma luokitteluasteikko, joka löytyy energiatodistusasetuksen liitteestä 2.

Uudisrakennukset sijoittuvat yleensä asteikon yläpäähän ja olemassa olevat vanhemmat rakennukset asteikon loppupäähän. Uudisrakennusten raja-arvovaatimukset vaikuttavat luokkiin niin, että esimerkiksi uusi kerrostalo ei voi olla muuta luokkaa kuin A tai B. Jos se olisi huonompi, se ei alittaisi raja-arvoa ja rakennusta ei saisi rakentaa.

Mitä tarkoittaa A-luokka?

A-energialuokka on luokitteluasteikon paras taso ja tämä on monesti tavoitteena rakennushankkeissa. Esimerkiksi kerrostalossa A-energialuokan rajana on E-luku 75. Vuonna 2024 noin 70 % asuinkerrostaloista saavutti A-luokan.

Mikä on energiamuotokerroin?

Energiamuotokerroin on luku, jolla eri energiamuotojen, kuten kaukolämmön ja sähkön kulutusta painotetaan rakennuksen E-lukua laskettaessa.

Kertoimet perustuvat poliittiseen päätökseen ja niitä on perusteltu ympäristöministeriön mukaan näin: ”Energiamuotokertoimet ohjaavat kohti energiatehokasta rakentamista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Mitä suurempi kerroin on, sitä vähemmän kuluttavaksi rakennus tulee suunnitella. Uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta lämmityksessä pitää edistää. Siksi uusiutuvien polttoaineiden ja kaukolämmön kertoimet ovat alhaisimmat.”

Kuka voi tehdä energiatodistuksen?

Energiatodistuksen voi laatia henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa, ja joka on rekisteröity Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken energiatodistusten laatijoista ylläpitämään rekisteriin. Energiatodistuksen laatijalla tulee olla energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai tämän korvaava työkokemus sekä energiatodistuksen laatijakokeen hyväksyttävällä suorituksella osoitettu perehtyneisyys energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskevaan lainsäädäntöön.

Energiatodistuksen laatimistehtävälle on kaksi vaativuustasoa – perustaso ja ylempi taso. Laatimistehtävän vaativuustaso on ylempi taso, kun energiatodistus laaditaan rakennettavalle jäähdytetylle rakennukselle tai rakennuksen osalle.

Perustason energiatodistuksen laatijan soveltuvaksi tekniikan alan tutkinnoksi katsotaan soveltuva rakennus-, talotekniikka- tai energiatekniikka-alan ammattikorkeakoulututkinto tai näitä ylempi vastaava tutkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, LVI-, kone- tai sähköinsinöörin, LVI- tai sähköteknikon tai rakennusmestarin tutkinto.

Tutkinnon korvaavaksi työkokemukseksi voidaan hyväksyä vähintään kolmen vuoden työkokemus rakennusten energiatehokkuuteen liittyvissä tehtävissä.

Ylemmän tason energiatodistuksen laatijan soveltuvaksi tekniikan alan tutkinnoksi katsotaan soveltuva rakennus-, talotekniikka- tai energiatekniikka-alan ammattikorkeakoulututkinto tai näitä ylempi vastaava tutkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, LVI-, kone- tai sähköinsinöörin tutkinto.

Tutkinnon korvaavaksi työkokemukseksi voidaan hyväksyä perustason energiatodistuksen laatijapätevyys ja sitä täydentävä vähintään vuoden työkokemus rakennusten energiatehokkuuden laskennasta dynaamisella laskentamenetelmällä.

Pätevyys on voimassa enintään seitsemän vuotta. Pätevyyden uudistamiseksi energiatodistuksen laatijan tulee pitää ammattitaitoaan yllä energiatodistusten laatimisella, ammattitaitoa ylläpitävällä koulutuksella tai näihin rinnastettavalla tavalla. Pätevyyden uudistamista haetaan pätevyyden toteajalta. Tämä toteaa ammattitaidon ylläpidon tai muussa tapauksessa edellyttää kokeen hyväksyttyä suorittamista pätevyyden uudistamiseksi.

Energiatodistuksen laatijan pätevyystenttejä järjestää Suomen LVI-Liitto SULVI Ry ja pätevyyden toteaa FISE.

Mikä on energiatodistusrekisteri?

Energiatodistusrekisteri on Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke:n (entinen ARA) tietopalvelu, josta voit hakea laadittuja energiatodistuksia ja pätevöityneitä energiatodistusten laatijoita. Rekisteristä löytyy yhteenvetotiedot 1.5.2015 jälkeen tehdyistä energiatodistuksista. Koko todistus ei ole julkisesti saatavilla rekisteristä, eikä myöskään pientalojen todistuksia. Rekisteristä löytyy paljon tilastotietoa eri rakennustyyppien todistuksista ja energialuokista.

Kuka valvoo energiatodistuksia?

Energiatodistuksia valvoo Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke (entinen ARA).
Linkki: https://www.energiatodistusrekisteri.fi/

Milloin energiatodistus tarvitaan?

Uudisrakennuksille energiatodistus tarvitaan lähes aina. On helpompi luetella tapaukset, jolloin todistusta ei tarvita. Siitä lisää seuraavassa kappaleessa.

Yksityisessä käytössä oleville olemassa oleville rakennuksille todistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. Esimerkiksi jos kerrostalosta myydään tai vuokrataan asunto, on tällöin esitettävä koko rakennuksen energiatodistus. Todistusta ei voi tehdä yksittäiselle huoneistolle vaan se tehdään koko rakennukselle.

Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja virastoissa, joiden kerrosala ylittää 250 m² on oltava voimassa oleva todistus ja se pitää olla esillä.

Milloin ei tarvita energiatodistusta?

• Energiatodistusta ei tarvita seuraavissa tapauksissa:
• Rakennus, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä
• Loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennus, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen
• Tilapäinen rakennus, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta
• Teollisuus- ja korjaamorakennus
• Muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettu maatilarakennus, jossa energiantarve on vähäinen
• Rakennus, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan
• Suojeltu rakennus tietyissä tapauksissa
• Puolustushallinnon käytössä oleva rakennus, johon tai jonka käyttöön liittyy salassa pidettävää tietoa

Mikä on kevennetty energiatodistusmenettely?

Tietyissä erityistilanteissa energiatodistus voidaan laatia kevennetyn menettelyn mukaan.
Tällaisia ovat:

• Jos myytävä tai vuokrattava kohde (enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävässä asuinrakennuksessa) on arvoltaan vähäinen
  • Myyntihinta alittaa 50 000 €
  • Vuokra kuukaudessa alittaa 350 €
• Kohde myydään tai vuokrataan lähisukulaisten välillä
• Kohdetta ei esitellä julkisesti myyntiä varten tai tarjota myytäväksi julkisesti esillä olevalla ilmoituksella

Kevennetyn menettelyn mukaisesti energiatodistus laaditaan omalla lomakkeellaan, ja rakennuksen energiatehokkuutta kuvataan tunnuksella H. Todistusta ei toimiteta energiatodistusrekisteriin.

Miksi energiatodistuksia tehdään?

Energiatodistuksia tehdään, jotta voidaan arvioida ja vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Niiden tarkoitus on edistää energiatehokasta rakentamista ja asumista sekä lisätä läpinäkyvyyttä kiinteistömarkkinoilla.

Voidaanko todistusta tarvita rahoituksen saamiseksi?

Kyllä voi. Moni rahoittaja vaatii energiatodistuksen esimerkiksi arvioidessaan rahoitettavan rakennuksen vakuusarvoa ja energiankulutuksen aiheuttamia kuluja rahoituksen hakijalle.

Miksi toteutunut energiankulutus saattaa poiketa energiatodistuksen luvuista?

Energiatodistuksessa oleva E-luku lasketaan vakioituun käyttöön perustuen. Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttaa huomattavasti asukkaiden määrä ja kulutustottumukset. Esimerkiksi yhden hengen taloudessa kuluu todennäköisesti vähemmän energiaa kuin kolmen hengen taloudessa. Energiatodistuksen tarkoitus on mahdollistaa eri rakennusten energiatehokkuutta keskenään. Kun käytetään vakioitua käyttöä, poistuu asukkaiden aiheuttama virhemarginaali ja pystytään vertaamaan rakennuksia keskenään.

Mitä tarkoittaa vakioitu käyttö?

Vakioitu käyttö tarkoittaa samanlaista, oletettua käyttötapaa, jota käytetään kaikkien rakennusten energiatehokkuuden vertailussa. Tällaisia ovat muun muassa sisälämpötila, vedenkulutus, asukkaiden määrä sekä laitteiden ja valaistuksen energiankulutus.

Mitä voi seurata, jos todistusta ei ole?

Uudiskohteessa todistuksen puuttuminen estää yleensä rakennusluvan saamisen tai viimeistään rakennuksen käyttöönottamisen. Jos olemassa olevaa todistusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa rakennusta myydään tai vuokrataan ilman energiatodistusta, voi valvova viranomainen VARKE määrätä pahimmillaan uhkasakon. 

Uhkasakko voi olla pientalossa 800 euroa ja kerrostalossa jopa 6 000 euroa. Uhkasakkoa edeltää kuitenkin huomautus ja varoitus, jolloin viimeistään kannattaa reagoida, koska uuden todistuksen teettäminen tulee huomattavasti halvemmaksi.

Myyntitilanteessa todistuksen hankkimisesta vastaa rakennuksen omistaja, eli myyjä, joka voidaan velvoittaa todistuksen hankintaan kustannuksellaan myös takautuvasti.

Kuinka kauan energiatodistus on voimassa?

Energiatodistus on voimassa 10 vuotta sen laadintapäivästä. Voimassaolon viimeinen päivä näkyy todistuksen etusivulla.

Pitääkö minun uusia energiatodistus kun se vanhenee?

Jos rakennus on yksityisomistuksessa, ei tarvitse ellei rakennusta tai sen osaa olla myymässä tai vuokraamassa. Jos asut vaikka omakotitalossa ja todistus vanhenee, sitä ei tarvitse uusia. Jos myyt talon, silloin täytyy olla voimassa oleva energiatodistus.

Sama sääntö koskee myös muita yksityisessä omistuksessa olevia rakennuksia kuten rivi- ja kerrostaloja, myymälöitä ja toimistorakennuksia. Monesti kuitenkin esimerkiksi kerrostaloissa ja liikerakennuksissa vuokrataan tai myydään asuntoja ja muita tiloja jatkuvasti, jolloin todistuksen pitää olla koko ajan voimassa.

Julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja virastoissa, joiden kerrosala ylittää 250 m² on oltava voimassa oleva todistus ja se pitää olla esillä.

Usein kysyttyä energiatodistuksesta

Kuka voi laatia energiatodistuksen?

Vain pätevöitynyt henkilö, joka on rekisteröity Varken (entinen ARA) energiatodistusrekisteriin. Laatijalla tulee olla soveltuva tekninen tutkinto tai hyväksytty pätevyyskoe.

Milloin energiatodistus pitää uusia?

Todistus on voimassa 10 vuotta. Se on uusittava, jos rakennus myydään, vuokrataan tai kyseessä on julkinen rakennus, jonka pinta-ala ylittää 250 m².

Tarvitaanko energiatodistus aina myyntiin?

Kyllä. Rakennuksen omistaja vastaa voimassa olevan todistuksen hankkimisesta ennen myyntiä tai vuokrausta.